1. Liikunnan
merkitys
1.1. lapselle
1.2. naiselle
--fyysisen
suorituskyvyn
paraneminen
--liikunnan
turvallisuus
--liikunnan
vaikutuksia
raskauden ja
synnytyksen
kulkuun sekä
sikiön vointiin
1.3. työikäiselle
1.4. ikääntyvälle
1.5. psyykkiselle
hyvinvoinnille
2. Fyysinen
suorituskyky ja
sitä selittävät
tekijät
3. Fyysisen
suorituskyvyn
muutokset
iän myötä
4. Terveyskunto
5. Liikunnan
annostelun
periaatteet
6. Liikunta
ja sairaudet
7. Varotoimen-
piteet
8. Liikunta-
vammat
9. Ravinto
ja liikunta
10. Liikunta eri
olosuhteissa

Raskauden aikaisen liikuntaharjoittelun ansiosta odottavien äitien fyysinen suorituskyky nousee merkittävästi samalla kun raskauden aiheuttama sykkeen kohoaminen estyy ja verenpaine levossa alenee. Eräiden esim. Suomessa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan keskimääräistä parempikuntoisten äitien synnytykset kestivät 1,5-2 tuntia vähemmän kuin huonokuntoisten, heillä oli vähemmän alle 2500 g painavia lapsia ja istukat olivat hieman painavampia. Lisäksi hyväkuntoisten äitien lapsilla oli parempi hapensaanti syntymän jälkeen kuin huonompikuntoisten äitien lapsilla. Keisarileikkauksiin tai alatieoperatiivisiin synnytyksiin oli vähemmän tarvetta kuin niillä, jotka eivät liikkuneet tai lopettivat liikuntaharjoittelun.
Oikean hengitystekniikan oppiminen liikunnan avulla auttaa naista synnytyksessä. Tarkoituksenmukainen lihasvoiman hankinta ja harjoittaminen esimerkiksi vatsalihasten ja lantiopohjan lihasten alueella saattaa nopeuttaa synnytystä ja joka tapauksessa auttaa naista palautumaan hyvään kuntoon nopeammin synnytyksen jälkeen.
Voimistelu aloitetaan normaalisti äitiysvalmennusohjelman mukaisesti jo synnytystä seuraavana päivänä.