1. Liikunnan
merkitys
elämän
eri vaiheissa
2. Fyysinen
suorituskyky ja
sitä selittävät
tekijät
3. Fyysisen
suorituskyvyn
muutokset
iän myötä
4. Terveyskunto
5. Liikunnan
annostelun
periaatteet
6. Liikunta ja
sairaudet
7. Varotoimen-
piteet
8. Liikunta-
vammat
9. Ravinto
ja liikunta
9.1. Ravinnon-
tarve
9.2. Neste
9.3. Energia-
ravintoaineet
-- Hiili-
hydraatit
-- Rasvat
-- Proteiinit
-- Tyhjennys-
harjoittelu
9.4. Vitamiinit
9.5. Kivennäis-
aineet
9.6. Ruokailu
ennen
kilpailua
10. Liikunta eri
olosuhteissa

Ihmisen proteiinien päivittäinen tarve vaihtelee 0,5-2,5 g/kg/pv. Kasvunsa lopettaneella aikuisella, joka ei harrasta kookkaita lihaksia edellyttävää urheilua, on tarpeeksi arvioitu noin 0,6 g/kg/pv. Kasvavilla urheilijoilla saattaa tarve olla 2,0 g/kg/pv. Voimalajien harrastajien tarpeeksi on arvioitu 1,5-2,0 g/kg/pv, mutta esim. huippuluokan painonnostajien on todettu joutuvan negatiiviseen typpitasapainoon, ellei proteiinien vuorokautinen saanti ole yli 2 g/kg. Proteiinien tarpeen on esitetty olevan tavallista suuremman sellaisissa urheilulajeissa, joissa tiheästi toistuvien kudosvaurioiden korjaaminen kuluttaa proteiinia, esim. jalkapallo ja jääkiekko.
Proteiinit rakentuvat aminohapoista, joista 22 on osoitettu olevan fysiologisesti tärkeitä. Näistä kahdeksaa ei elimistö pysty itse syntetisoimaan, vaan ne on saatava ravinnon mukana. Biologiselta laadultaan hyviä proteiineja saadaan mm. lihasta, kalasta, maidosta, juustosta ja kokojyväviljasta.
Kova harjoittelu aiheuttaa elimistössä hajoamistilan eli katabolian. Palautumisvaiheessa elimistö sopeutuu rasitusärsykkeisiin kasvattamalla uusia rakenneosia, jolloin proteiinien tarve kasvaa. Lihasmassaa kasvattava voimaharjoittelu lisää proteiinien tarvetta vielä enemmän.
Normaalista sekaruokavaliosta saadaan helposti kovaankiin harjoitteluun tarvittava proteiinimäärä. Voimalajien urheilijoiden on kuitenkin hyvä syödä lihaa tai kalaa kahdesti päivässä ja käyttää maitovalmisteita.
Erilaisten valkuaisaine- eli proteiinivalmisteiden, jauheiden ja pillereiden käyttö on lisääntynyt. Niiden avulla pyritään kasvattamaan lihaksia tai aikaansaamaan kylläisyyden tunnetta laihdutettaessa. Lisäproteiinin tarpeesta ei olla vielä päästy yksimielisyyteen.