1. Liikunnan
merkitys
1.1. lapselle
1.2. naiselle
--fyysisen
suorituskyvyn
paraneminen
--liikunnan
turvallisuus
--liikunnan
vaikutuksia
raskauden ja
synnytyksen
kulkuun sekä
sikiön vointiin
1.3. työikäiselle
1.4. ikääntyvälle
1.5. psyykkiselle
hyvinvoinnille
2. Fyysinen
suorituskyky ja
sitä selittävät
tekijät
3. Fyysisen
suorituskyvyn
muutokset
iän myötä
4. Terveyskunto
5. Liikunnan
annostelun
periaatteet
6. Liikunta
ja sairaudet
7. Varotoimen-
piteet
8. Liikunta-
vammat
9. Ravinto
ja liikunta
10. Liikunta eri
olosuhteissa

Raskaana olevan suorituskykyä voidaan parantaa säännöllisellä liikuntaharjoituksella. Liikuntamuodossa tulee huomioida, ettei vaaraa aiheudu äidille tai sikiölle. Äidin painonnousu, vartalon asennon muutos, nivelsiteiden löystyminen ja kasvava kohtu asettavat omat rajoituksena liikunnan harrastamiselle. Liikuntasuorituksesta ei saisi aiheutua suoranaisia iskuja kohtuun, eikä liikunnan kuormittavuuden tulisi olla liian suurta. Eräänlaisena nyrkkisääntönä voitaisiin pitää sykettä 150/min. Liikuntaharjoittelun on havaittu vaikuttavan myönteisesti myös raskauden ja synnytyksen kulkuun sekä sikiön vointiin. Liikunnan harrastuksen ei ole havaittu vähentävän maidoneritystä tai vaikuttavan maidon laatuun. Huippu-urheilijat saavuttavat nopeasti raskautta edeltävän ja jopa sen ylittävänkin suorituskyvyn muutamassa kuukaudessa synnytyksestä. Raskaudella vaikuttaisikin olevan suorituskykyä parantava vaikutus ainakin kestävyyslajeissa.
Säännöllinen liikunta ehkäisee menopaussiin liittyviä kielteisiä oireita, hikoilua, unettomuutta ja mielenmasennusta. Myös rentoutusharjoitukset ja taukoliikunta laukaisevat kiristäviä lihaksia ja parantavat olotilaa kaikin puolin. Usein työn aiheuttama kuormitus kevenee niin fyysisesti kuin psyykkisesti, ja elämän laatu paranee.