1. Liikunnan
merkitys
elämän
eri vaiheissa
2. Fyysinen
suorituskyky ja
sitä selittävät
tekijät
3. Fyysisen
suorituskyvyn
muutokset
iän myötä
4. Terveyskunto
4.1. Terveys-
kunnon
osa-alueet
4.2. Laboratorio-
mittaukset
4.3.
Kenttä-
mittaukset
4.4. Mittaus-
tulosten
arviointi
5. Liikunnan
annostelun
periaatteet
6. Liikunta ja
sairaudet
7. Varotoimen-
piteet
8. Liikunta-
vammat
9. Ravinto
ja liikunta
10. Liikunta eri
olosuhteissa
Kaikki liikunta ei ole terveyden näkökulmasta samanarvoista.
Osa liikunnasta tuottaa terveydelle vähän, osa paljon
hyötyä. Osa liikunnasta ei vaaranna terveyttä lainkaan,
osa taas kuuluu vaarallisimpiin harrastuksiimme.
Terveyskunnon käsite on syntynyt samanaikaisesti liikunnan
terveysvaikutuksia koskevan tiedon karttumisen kanssa.
Sillä tarkoitetaan ihmisen tilaa ja toimintakykyä terveyden
kannalta eikä suorituskykyä urheiluun
liittyvässä merkityksessä.
Fyysisen ja terveyskunnon mittaustavat erikoistuvat
sitä mukaa kun käsitteet selkiytyvät.
Urheilu- ja liikuntakunnon mittaukseen on olemassa
runsaasti monipuolisia ja eri tarkoituksiin soveltuvia menetelmiä.
Terveyskunnon osalta tieteellisiä menetelmiä vasta
kehitellään.
Terveyskunnon osiksi voidaan kutsua niitä
rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia, joihin liikunta vaikuttaa
ja jotka liittyvät läheisesti terveydentilaan tai sen kehittymiseen.
Terveyskunto on tila, jota luonnehtii ensiksikin kyky suorittaa
päivittäiset toiminnat tehokkaasti ja toisaalta ominaisuudet ja
kapasiteetit, jotka ovat yhteydessä
hypokineettisten
sairauksien
ja tilojen ennenaikaisen kehittymisen vähäiseen vaaraan.
Fyysisen aktiivisuuden hyvin yksilölliset vaikutukset kuntoon ja
terveyteen voivat ilmetä eri tavoin:
