SISÄLTÖ

1. Liikunnan
merkitys
elämän
eri vaiheissa

2. Fyysinen
suorituskyky ja
sitä selittävät
tekijät

3. Fyysisen
suorituskyvyn
muutokset
iän myötä

4. Terveyskunto
4.1. Terveys-
kunnon
osa-alueet

4.2. Laboratorio-
mittaukset

4.3.
Kenttä-
mittaukset

4.4. Mittaus-
tulosten
arviointi

5. Liikunnan
annostelun
periaatteet

6. Liikunta ja
sairaudet

7. Varotoimen-
piteet

8. Liikunta-
vammat

9. Ravinto
ja liikunta

10. Liikunta eri
olosuhteissa

       
TERVEYSKUNTO

Kaikki liikunta ei ole terveyden näkökulmasta samanarvoista. Osa liikunnasta tuottaa terveydelle vähän, osa paljon hyötyä. Osa liikunnasta ei vaaranna terveyttä lainkaan, osa taas kuuluu vaarallisimpiin harrastuksiimme.
Terveyskunnon käsite on syntynyt samanaikaisesti liikunnan terveysvaikutuksia koskevan tiedon karttumisen kanssa. Sillä tarkoitetaan ihmisen tilaa ja toimintakykyä terveyden kannalta eikä suorituskykyä urheiluun liittyvässä merkityksessä.
Fyysisen ja terveyskunnon mittaustavat erikoistuvat sitä mukaa kun käsitteet selkiytyvät. Urheilu- ja liikuntakunnon mittaukseen on olemassa runsaasti monipuolisia ja eri tarkoituksiin soveltuvia menetelmiä. Terveyskunnon osalta tieteellisiä menetelmiä vasta kehitellään.
Terveyskunnon osiksi voidaan kutsua niitä rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia, joihin liikunta vaikuttaa ja jotka liittyvät läheisesti terveydentilaan tai sen kehittymiseen. Terveyskunto on tila, jota luonnehtii ensiksikin kyky suorittaa päivittäiset toiminnat tehokkaasti ja toisaalta ominaisuudet ja kapasiteetit, jotka ovat yhteydessä hypokineettisten sairauksien ja tilojen ennenaikaisen kehittymisen vähäiseen vaaraan.
Fyysisen aktiivisuuden hyvin yksilölliset vaikutukset kuntoon ja terveyteen voivat ilmetä eri tavoin:

  • Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa kuntoon ja kuntomuutos vaikuttaa terveyteen.
  • Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa samanaikaisesti kuntoon ja terveyteen.
  • Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa kuntoon, mutta ei terveyteen.
  • Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa terveyteen, mutta ei kuntoon.








(C)1996