1. Liikunnan
merkitys
elämän
eri vaiheissa
2. Fyysinen
suorituskyky ja
sitä selittävät
tekijät
3. Fyysisen
suorituskyvyn
muutokset
iän myötä
4. Terveyskunto
5. Liikunnan
annostelun
periaatteet
6. Liikunta ja
sairaudet
7. Varotoimen-
piteet
8. Liikunta-
vammat
9. Ravinto
ja liikunta
9.1. Ravinnon-
tarve
9.2. Neste
9.3. Energia-
ravintoaineet
-- Hiili-
hydraatit
-- Rasvat
-- Proteiinit
-- Tyhjennys-
harjoittelu
9.4. Vitamiinit
9.5. Kivennäis-
aineet
9.6. Ruokailu
ennen
kilpailua
10. Liikunta eri
olosuhteissa

Ihminen kykenee käyttämään syömästään ruoasta solujen aineenvaihduntaan vain osan. Osa ravinnosta menee hajoamatta ruoansulatuskanavan läpi, osa hajoaa mutta ei imeydy. Imeytyneestä ravinnosta osa eritetään virtsaan, osa menetetään muina eritteinä (hiki, kyyneleet, jne.) ja pieni osa haihtuu hengitysilman mukana. Noin 75 % metaboloituvasta energiasta menee lämpötasapainon ylläpitoon ja lämmöneritykseen.
Kaikki elintarvikkeet vettä lukuun ottamatta sisältävät energiaa, jota ihminen tarvitsee normaalien elintoimintojen ylläpitoon ja fyysiseen työskentelyyn. Ruoan energiasisältö määräytyy energiaravintoaineiden eli hiilihydraattien, proteiinien, rasvojen ja alkoholin määrästä.
Rasva kasvattaa eniten ruoan energiasisältöä, sillä 1 gramma rasvaa sisältää 9 kcal (38 kJ) energiaa. Alkoholissa on 7 kcal (29 kJ) ja sekä proteiineissa että hiilihydraateissa 4 kcal (17 kJ) energiaa grammaa kohti. Energian tuotannon tehokkuuden kannalta hiilihydraatit ovat rasvojen tehokkaampia, sillä yhtä happilitraa kohti tuottavat hiilihydraatit noin 21 kJ ja rasvat noin 19 kJ.
Urheilijat tarvitsevat enemmän energiaa kuin liikuntaa harrastamattomat. Lisäenergian tarve vaihtelee muutamista sadoista kilokaloreista jopa tuhansiin. Kun 70 kg painava mies tarvitsee n. 2500 - 3000 kcal päivässä, urheilija tarvitsee 3500 - 5000 kcal. Tätä suuremmat energiankulutukset ja -tarpeet ovat erittäin harvinaisia.
Energian tarpeeseen vaikuttavat harjoittelun määrä ja laatu. Tekniikkaharjoittelu ei lisää kovin runsaasti energian tarvetta, kun taas useimmat kestävyys- ja voimaharjoittelun muodot lisäävät. Suurimmat energiankulutukset onkin havaittu uimareilla, pyöräilijöillä, triathlonisteilla ja painonnostajilla.