1. Liikunnan
merkitys
elämän
eri vaiheissa
2. Fyysinen
suorituskyky ja
sitä selittävät
tekijät
3. Fyysisen
suorituskyvyn
muutokset
iän myötä
4. Terveyskunto
5. Liikunnan
annostelun
periaatteet
6. Liikunta ja
sairaudet
7. Varotoimen-
piteet
7.1. Liikunta ja
alkoholi
7.2. Liikunta ja
syömishäiriöt
7.3. Äkki-
kuolema
7.4. Amenorrea
7.5. Anaboliset
aineet
8. Liikunta-
vammat
9. Ravinto
ja liikunta
10. Liikunta eri
olosuhteissa

Liikuntaa ei yleensä suositella henkilöille, joka on alkoholin vaikutuksen alainen tai krapulassa. Krapulavaiheessa mm. sydämen rytmihäiriöalttius kasvaa, ja äkkikuoleman vaara suurenee. Erityisen suuri krapulavaiheen äkkikuoleman vaara on henkilöillä, joilla on sepelvaltimotauti tai muu sydänlihasta vaurioittava sairaus, johon jo sinänsä liittyy alttius rytmihäiriöille. Lieväkin humalatila ja krapula heikentävät myös keskittymiskykyä ja kehonhallintaa, jolloin vamma-alttius suurenee.
Alkoholin nauttiminen ja krapula muuttavat jossain määrin myös glukoosi-, rasvahappo ja laktaattiaineenvaihduntaa liikunnan yhteydessä. Alkoholi estää liikuntasuorituksen aikaansaamaa veren glukoosipitoisuuden suurenemista ja hidastaa veren glukoositason normaalistumista liikuntasuorituksen jälkeen. Krapulassa glukoosipitoisuus on liikunnan jälkeen normaalia pienempi. Myös vapaiden rasvahappojen normaali lisääntyminen liikuntasuorituksen jälkeen estyy alkoholin vaikutuksesta. Toisaalta veren laktaattipitoisuuden normaalistuminen hidastuu alkoholin nauttimisen jälkeen. Alkoholi voimistaa myös entisestään fyysisen rasituksen aikaansaamaa testosteronin tuotannon ja kasvuhormonin erityksen pienentymistä, millä voi olla palautumisen ja kunnon nousun kannalta epäedullisia pitkäaikaisvaikutuksia.